Ketogeeninen dieetti

Ketogeeninen dieettiKetogeeninen dieetti tai ketoosidieetti on vähähiilihydraattinen ruokavalio, jossa pyritään saamaan elimistö ketoositilaan. Elimistön ollessa ketoosissa, eli kehon hiilihydraattivarastojen ollessa niukat tai tyhjät, maksa alkaa käyttää elimistön rasvavarastoja aivojen tarvitseman glukoosin tuotantoon edistäen näin rasvan palamista ja laihtumista. Ketoosi syntyy ainoastaan silloin, jos elimistö ei saa riittävästi hiilihydraatteja glukoosin tuottamista varten. Tästä syystä haluttaessa saavuttaa ketoositila on ainoa mahdollisuus vähentää ruokavaliosta saatavan hiilihydraatin määrää.

Elimistö siirtyy ketoosiin hiilihydraattien saannin ollessa noin alle 100 grammaa vuorokaudessa. Aivan täsmällistä rajaa on mahdotonta vetää, koska jokaisen ihmisen elimistö toimii yksilöllisesti. Esimerkiksi Atkinsin dieetin alkuvaiheessa hiilihydraatteja tulisi syödä vain noin 20 grammaa vuorokaudessa nopean ketoositilan saavuttamiseksi. Yleensä ketoosidieetillä nautitaan etenkin alkuvaiheessa noin 30 – 50 grammaa hiilihydraatteja vuorokaudessa, muun ruokavalion koostuessa proteiineista joita syödään 1 – 2 grammaa painokiloa kohti, sekä rasvoista. Prosentteina tämä tarkoittaa suunnilleen 5 % - 10 % hiilihydraatteja, 30 % proteiineja ja loppuosa, noin 60 % rasvoja dieetin päivittäisestä energiamäärästä. Tulee muistaa, että nämä lasketaan kaloreista, ei grammoista. Rasva sisältää energiaa yli tuplasti hiilihydraatteihin ja proteiiniin nähden. 1 gramma rasvaa sisältää 9 kcal, 1 gramma hiilihydraattia tai proteiinia vain 4 kcal.

Ketogeenisen dieetin alussa elimistön ketoositila alkaa noin kolmen päivän kuluttua hiilihydraattien rajoittamisen aloittamisesta. Tämä ei vielä tarkoita tehokasta rasvanpolttoa, sillä ketoosin syveneminen kestää 3 – 4 viikkoa. Paino putoaa jo ketogeenisen dieetin alussa, joskus runsaastikin, mutta suurin osa siitä on kehon hiilihydraatteihin sitoutunutta nestettä. Ketogeenisella dieetillä tuleekin ottaa huomioon, että elimistöön ei hiilihydraattien vähyyden suhteen sitoudu juurikaan nestettä, joten runsas veden juominen on ketoosidieettiä noudatettaessa ehdottoman tärkeää. Nesteitä on juotava ainakin 3 – 4 litraa päivässä, suurin osa tästä puhdasta vettä, mutta myös teetä ja kahvia, sekä rajoitetusti sokerittomia mehuja tai virvoitusjuomia voi juoda. Mineraalivesi on hyvä vaihtoehto sen sisältämien mineraalien vuoksi. Riittävästä suolan saannista on myös huolehdittava ketogeenisen dieetin aikana, koska suola toimii nestettä kehoon sitovana aineena, ja hiilihydraattien puuttuessa se on tarpeen kuivumisen ehkäisemiseksi.

Ketogeenisen dieetin ruokavalio koostuu muiden vähähiilihydraattisten dieettien tavoin puhtaista proteiinin lähteistä, eli lihasta, kalasta, kananmunista ja hiilihydraatittomista maitotuotteista kuten juustoista. Etenkin ketoosidieetin alkuvaiheessa hiilihydraatit nautitaan kasvisten ja vihannesten muodossa, joita tulee syödä ainakin puoli kiloa päivässä riittävän kuidun saamiseksi ja ruuansulatuksen toiminnan varmistamiseksi. Rasvoina käytetään pääasiassa kasvisöljyjä tai jossain määrin voita.

Ensimmäisten neljän viikon jälkeen voi hiilihydraattien määrää lisätä noin 50 grammaan vuorokaudessa mikä mahdollistaa monipuolisemman kasvisten käytön. Määrä on toki yksilöllinen, mutta tämä määrä pitää useimpien ihmisten kehon syvässä ketoosissa ja näin myös rasvanpolton tehokkaana. Ketoosin syvyyden mittaaminen on helppoa virtsatestillä apteekista saatavien liuskojen avulla.

Ketogeenisen dieetin haittapuolina mainitaan usein hien ja hengityksen hajun muuttuvan vahvasti asetonin, eli pahan hajuisiksi. Tämäkin on yksilöllistä kuten myös melko usein mainittu päänsärky. Kokemusten perusteella päänsärky saattaa johtua nestehukasta, jos juominen on ollut riittämätöntä. Suuhygieniasta kannattaa pitää erityisen hyvää huolta ja pureskella vaikka purukumia, jos hengitys alkaa haista. Ketogeeninen, kuten myös muutkin vähähiilihydraattiset dieetit ovat viime aikoina olleet vahvasti esillä ja internetistä löytyy runsaasti kokemuksia ja mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan. Tutustumalla kokemuksiin ja hankkimalla tietoa voi miettiä, olisiko ketogeeninen dieetti itselle sopiva. Netissä toimivista verkkokaupoista saa myös kätevästi hankittua vähähiilihydraattisia tuotteita, lisäravinteita ja vaikkapa proteiinipatukoita dieetin tueksi.

Katogeeninen dieetti tiivistetysti

  • Erittäin vähähiilihydraattinen dieetti, jonka tavoitteena on kehon saattaminen ketoosiin
  • Ketoosissa maksa siirtyy käyttämään kehon rasvavarastoja glukoosin tuottamiseen hiilihydraattien puutteessa
  • Ketogeenisen dieetin aikana on huolehdittava tarkasti kehon nesteytyksestä


Ei yhtään kommenttia tai arvostelua. Kokemuksia? Lisää kokemuksesi.

Kokemuksia? Lisää kommentti

Mikä on Englannin pääkaupunki?